Nyt nikkaroidaankin numeroita. Miltä mahtaa näyttää suomalainen rakentaminen lukuina? Otetaanpa selvää!
Suomessa on vakituisessa käytössä noin 1,6 miljoonaa rakennusta. Luvusta lähes puolet on valmistunut 80-luvun jälkeen, mikä sijoittaa rakennuskantamme Euroopan junioriliigaan.
Rakentamisessa on alueittain on tuntuvia eroja. Varsinais-Suomessa on kolminkertainen määrä rakennuksia verraten Etelä-Karjalaan. Päijät-Hämeessä sijaitsee suhteellisesti huikea määrä varastoja. Siinä missä Uudellamaalla suositaan betonia ja tiiltä, Lapissa joka toinen rakennus on puuta. Tilastollisesti suurin harvinaisuus on lasitalo Ahvenanmaalla, joiden määrä on lähestulkoon 0.
Rakentaminen taittui taantumassa
Vuonna 2012 myönnettiin rakennuslupia 38,4 miljoonalle kuutiometrille, joka vastaa tilavuudeltaan yli 350 eduskuntataloa. Mahtipontisesta kaiustaan huolimatta luku oli 12,3 prosenttia edellisvuotta pienempi.
Talon rakentaminen on tarkkaa puuhaa.
Asuntoja valmistui viime vuonna 31 393 kappaletta. Luku on ollut vastaava läpi 2000-luvun, lukuunottamatta vuoden 2009 taantumaa, jolloin asuntojen rakentaminen putosi kolmanneksella.
Erillistalojen kulta-ajat nähtiin 2000-luvun puolivälissä, jolloin niitä valmistui 16 000 vuodessa. Trendi kääntyi finanssikriisin nurkilla laskuun, eikä kehityssuunta ole lähivuosina juurikaan tästä muuttunut.
Rivitalo-asuntoja valmistuu puolet vähemmän, mutta vuosittaiset vaihtelut ovat maltillisempia. Kerrostalojen osalta rakentamisinto laantui taantumassa, mutta viime vuosien kirkastunut taloustilanne on nostanut sen takaisin suosituimmaksi rakennusmuodoksi (17 078).
Suomalainen rakentaa ja korjaa
Mikäli vuoden 2012 Asuntomessujen vieraita on uskominen, suomalainen unelmakoti sijaitsee taajamassa (49 %), siinä on yksitasoratkaisu (50 %) ja kooltaan se on 120–139 neliötä (35 %). Talo on puurakenteinen (39 %) ja siinä on tiilikatto (41%). Unelmatalon pääenergian lähteenä toimii maalämpö (44%) ja sen lämmityksessä hyödynnetään vesikeskuslämmitystä (38 %). Rakennus kyhättäisiin mieluiten kasaan palkkatyövoimalla (33 %).
Saman tarkastelujoukon tulevat rakennusprojektit keskittyvät omakoti- tai paritalojen korjaukseen ja uudisrakentamiseen. Suosituimpia remontointikohteita ovat keittiö, kylpyhuone ja sauna. Messuvieraat ovat valmiita sijoittamaan rakentamiseen, remontointiin tai hankintoihin keskimäärin 59 600 euroa.
Mökkien luvattu maa
Mökki on suomalaisten lomakohde numero yksi. Vuonna 2012 Suomessa olikin 496 200 kesämökkiä. Suurin mökkikunta oli Mikkeli (10 241), jonka lukua mehevöitti kuntaliitos Nilsiän kanssa. Toiseksi sijoittui Kuopio (8 669) ja kolmanneksi edellisvuoden voittaja Parainen (8 472).
Suomen mökeistä puolet on 40 neliöisiä tai pienempiä. Uudet vapaa-ajanasunnot ovat tyypillisesti jonkin verran suurempia eli noin 66 neliötä.
Rakennusala kasvaa ja nuortuu
Pohjoismaisilla mittareilla suomalaiset rakennusmarkkinat ja suurimmat rakennusliikkeet sijoittuvat 29 miljardin euron liikevaihdolla kolmanneksi Ruotsin ja Norjan jälkeen.
Rakentaminen työllistää Suomessa 182 600 henkilöä, eli himpun verran enemmän kuin Turussa on asukkaita. Kansantaloudellisesta vinkkelistä luku käsittää 7,5 prosenttia maamme työllisistä.
Rakentamisen nousu taantumakuopasta sujunut vaihtelevalla menestyksellä. Viime vuosina rakentaminen on kuitenkin houkutellut erityisesti nuoria tekijöitä, mikä onkin alan tulevaisuuden kannalta erittäin suotuisa kehityslinja.
Lähteet: Rakennusteollisuus RT ry, Tilastokeskus, Rakennusperintö.fi, Elinkeinokeskus, Asuntomessut Tampereella 2012.
Kaikki artikkelit