Rakentamisen parissa vuosikymmenet työskennellyt sosiaalineuvos Jorma Soini ja hänen puolisonsa Heidi Strandén (FM) ovat asumisen toisinajattelijoita.
Vuosia sitten pariskunnan mielessä siinsi visio omilla pyörillä liikkuvasta kodista. Laki tuli kuitenkin innovaation tielle; talo olisi pitänyt rekisteröidä. Ajatus liikuteltavasta kodista jäi kuitenkin elämään, ja Soini päätti rakentaa talon tyhjistä merikonteista.
Niistä on syntynyt Soinin ja hänen vaimonsa Heidin tuleva, Tuusulaan sijoitettava koti, johon he aikovat muuttaa Hyvinkään asuntomessujen jälkeen. Asunto on kahdesta merikontista yhdistetty Duokoti.
Omalla esimerkillään Soini ja hänen puolisonsa lupaavat todistaa, että konteista syntyy asumiskelpoisia koteja tavallisille ihmisille. Idea konttitaloista ei ole heidän omansa, sillä suuressa maailmassa merikonteissa ja niistä tuunatuissa taloissa on asuttu kauan.
– Olen työni puolesta kierrellyt maailman eri kolkissa, ja nähnyt, että konteista rakennettuja asumuksia on niin slummeissa kuin luksusalueilla. Tai esimerkiksi Amsterdamissa on kymmenen konteista rakennettua viisikerroksista kerrostaloa, joissa asuu tuhat opiskelijaa, Soini kertoo.
Ennakkoluuloja ja muutosvastarintaa
Meillä Suomessa konttiasuminen on kohdannut vastarintaa. Soini valittelee ennakkoluuloja, jotka elävät sitkeästi kunnanpäättäjien ja virkamiesten mielessä.
– Monilla on sellainen käsitys, että konteissa asujat ovat yksinomaan laitapuolenkulkijoita, vaikka kyse olisikin jostakin aivan muusta. Meillä on Suomessa aika tiukka rakentamista koskeva lainsäädäntö. Se on toisaalta hyväkin asia, mutta sen ei pitäisi olla kohtuuttomasti uusien kokeilujen tiellä.
Merikonteista tehdyille asunnoille ei siis ole aikaisemmin myönnetty rakennuslupia. Niinpä Soinin ja hänen vaimonsa tulevassa asumisessa onkin ehtaa pioneerihenkeä.
– Kun ei ole ollut lupia, ei merikonttiasumisesta Suomen oloissa ole kokemusta. Niinpä me saamme ensimmäisinä testata tämän asumisen muodon toimivuutta käytännössä. Tosin meillä on jo parin vuoden ajalta kokemusta hieman samankaltaisesta asumisesta, jossa on ollut käytössä vastaavia tekniikoita, Soini kertoo.
Samoihin aikoihin päivänvalon näkee myös yksiosainen konttitalo, Sinkkukoti, joka menee väistöasunnoksi Järvenpäähän. Soini jakaakin auliisti kiitosta sekä Järvenpäälle että rakennusluvan myöntäneelle Tuusulalle.
– Toivottavasti tästä tulee ennakkotapaus. Kun jää on kerran murrettu, voisi ajatella, että jatkossa rakennuslupia myönnetään helpommin.
Apua opiskelijoiden asuntopulaan
Asuntomessuilla merikonttitalojen rakennuttajana ja näytteilleasettajana toimii Elämän tähden ry. Soini on yleistä hyvää edistävän yhdistyksen puheenjohtaja ja yksi sen perustajajäsenistä. Järvenpään kaupungin ja Mestariasunnot Oy:n lisäksi tärkeä yhteistyökumppani projektissa on rakentamisesta vastaava Samaria rf.
Vaikka Soini korostaa, että konttitaloilla on monia käyttötapoja, hän tuo esiin myös sen, että ne voivat olla ratkaisu sosiaalisiin ongelmiin:
– Olen tehnyt pitkään työtä päihdeongelmaisten parissa. Tämä projekti ei liity siihen suoraan, mutta asunnottomat voisivat olla yksi mahdollinen konttitalojen asukasryhmä.
Merikonttitalot voivat olla myös siirtolapuutarhamainen, mutta ympärivuotinen asumisvaihtoehto sellaista kaipaavalle.
Järvenpään mallin mukaan konttitalot sopivat hyvin myös väliaikaisasunnoiksi. Niitä ei edes ole pakko kytkeä kunnallistekniikkaan, vaikka se pysyvää asumista helpottaakin. Niin ikään kroonisesta asuntopulasta kärsivät opiskelijat voisivat saada konttitaloista helpotusta ahdinkoon.
Maailmanlaajuisesti merikontit ovat yksi mahdollinen ratkaisu asuntopulaan, ja toisaalta asuminen ratkaisu konttiongelmaan. Jos maan tuonti ylittää viennin, maahan saapuvat kontit jäävät romumetalliksi. Tyhjinä niitä ei juuri valtamerten yli kuljetella.
Teksti: Jukka Naaranlahti
Kuva: Antero Tenhunen / Asuntomessut