Rakennusluvan hakeminen

Rakennusluvan hakeminen

Asiantuntijasta on suuri apu rakennusprojektin lupa-asiakirjojen täyttämisessä sekä lupien hakemisessa. Vastuu siitä, että rakennuksen suunnittelu ja toteutus tapahtuvat rakentamista koskevien säännösten, määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti, kuuluu rakennushankkeeseen ryhtyvälle. Rakennuspaikan haltija hakee rakennusluvan. Mikäli rakennuspaikalla on useampia omistajia, on kaikkien allekirjoitettava lupahakemus.

Rakennustarkastaja tekee rakennuslupapäätöksen pientalojen osalta. Rakennuttajalla tulee olla apunaan pätevää henkilöstöä, joilla yhdessä rakennuttajan kanssa on riittävät edellytykset hankkeen toteuttamiseen. Pääsuunnittelija on se henkilö, joka vastaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnittelukokonaisuudesta sekä sen laadusta.

Oman kunnan rakennustarkastajalta saa tietoa rakennusprojektissa tarvittavissa luvista. Pääsääntöisesti ohjeet ovat pieniä poikkeuksia ja yksityiskohtia lukuun ottamatta yleispäteviä joka kunnassa. Luvat ovat osa suurta kokonaisuutta, jolla rakentaminen mahdollistetaan – näin ollen lähes jokaiseen toimenpiteeseen edellytetään lupa rakennusvalvontaviranomaiselta. Jotta rakennushanke ei kariutuisi heti lupavaiheeseen, kannattaa luvansaantimahdollisuudet selvittää ajoissa.  Rakennusprojekti käsittää kokonaisuudessaan monta säännöstä, määräystä, erityiskohtaa, riskitekijää ja tilastointia. Varmistuakseen, että kaikki on säännösten ja määräysten mukaisesti, on joka vaihe myös tarkastettava.

 

Rakennusluvan saannin vaihtelu paikasta riippuen

Kaavoitetuilla alueilla lupien saanti on normaalisti yksinkertaista. Haja-asutusalueilla asiat voivat kuitenkin olla toisin. Haja-asutusalueella tulee huomioida, että hanke voi tarvita poikkeusluvan. Lisäksi saatetaan tarvita esimerkiksi liittymälupa yleiseen tiehen. Liittymälupa haetaan Tiehallinnon paikalliselta tiepiiriltä. Tiepiiriltä saadaan myös asiaan liittyvät ohjeet. Jätevesisuunnitelma tulee toimittaa julkisivu- sekä muiden rakennuslupa-asiakirjojen mukana oman kunnan rakennusvalvontaan. Uudisrakennuksen rakennuslupahakemuksen yhteydessä tarvitaan myös selvitys jätevesijärjestelmästä, talousveden hankinnasta, sade- ja salaojavesien poisjohtamisesta sekä jätehuollosta.

 

Rakennusluvan saannin varmuus

Lupa-asioihin liittyvät asiat tulisi olla selvillä jo hankesuunnitteluvaiheessa ja tontin hankinnan yhteydessä. Viime kädessä pääsuunnittelija selvittää asian rakennustarkastajan kanssa. Suunnittelun pohjana tulee siis olla kaikki oleelliset perustiedot, jotta rakennussuunnittelu onnistuu hyvin. Jo luonnosvaiheessa on suositeltavaa käydä viranomaisten kanssa alustavat neuvottelut. Tällöin voidaan käydä läpi luvan myöntämisen edellyttämät kysymykset riittävän ajoissa ja varsinaista lupamenettelyä saadaan nopeutettua. Mikäli rakennushanke tarvitsee poikkeusluvan, tulisi sitä ryhtyä hakemaan jo ennen varsinaisen suunnittelun aloitusta. Jos poikkeuslupaa ei ole huomattu hakea, saattaa hanke siirtyä kuukausia eteenpäin. Pahimmassa tapauksessa poikkeuslupaa ei myönnetä ja tontti on hankittu siinä tapauksessa turhaan.

 

Kaavamääräykset

Jo tontin yhteydessä on siis selvitetty kaavassa asetetut määräykset sekä rajoitteet. Kaava säätelee puitteet tulevalle rakennukselle, kuten kerrosten lukumäärän ja rakennuksen koon, rakennuksen muodon, ulkovärityksen ja ilmansuunnat. Haja-asutusalueiden rakentamismääräykset on määritelty rakennusjärjestyksessä.

 

2

Mitä lupahakemuksessa tulee olla

Rakennuslupahakemus jätetään, kun rakennuksen suunnittelija on saanut pääpiirustukset valmiiksi. Rakennuslupavaiheessa paikallisesta rakennusvirastosta tai internetistä on saatavissa luettelo luvan yhteydessä tarvittavista asiakirjoista.

Jotta hankkeen aloittaminen ei jäisi kiinni rakennusluvan saamisesta, tulee asiakirjojen kanssa olla tarkkana. Erikoissuunnittelun piiriin liittyvät selvitykset tekee aina kyseisen osa-alueen suunnittelija. Suunnitelmia on laadittava sen mukaisesti, mitä hankkeen laatu sekä laajuus edellyttävät rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai ehkä erityisestä syystä itse rakennustyön aikana. Selvitykset toimitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle.

Esimerkiksi vesi-, viemäri- sekä sadevesiliittymät selvittää LVI-suunnittelija. Muita erityissuunnitelmia vaativia kohteita ovat rakennepiirustukset sekä lujuuslaskelmat, ilmanvaihtosuunnitelmat, pintasuunnitelmat sekä perustusten kuivatussuunnitelmat. Rakennuksen sähkösuunnitelmien laatiminen kuuluu sähkösuunnittelijan tehtäviin. Loppukatselmuksen yhteydessä vaaditaan sähkötöiden tarkastuspöytäkirja, joka esitetään rakennusvalvontaviranomaiselle.

 

Mitä asiakirjoja tarvitset omakotitalon rakennuslupahakemuksessa:

 

  • Rakennuslupahakemus. Toimitetaan yhtenä kappaleena rakennuspaikan omistajan tai haltijan allekirjoittamana rakennusvalvontaan. Hakemuksesta tulee selvittää pääsuunnittelija, rakennesuunnittelija sekä LVI-suunnittelija yhteystietoineen. Myös pääsuunnittelijan tarkastuslista tulee olla mukana.

 

  • Pääpiirustukset. Pääpiirustuksiin kuuluvat asema-, pohja-, julkisivu- sekä leikkauspiirustukset, rakenneleikkaukset (yläpohja, ulkoseinä, alapohja, sokkeli sekä vedeneristyksistä) sekä hormipiirustus. Lisäksi myös tontin käyttö- ja istutussuunnitelma.

 

  • Kartta-aineisto. Mittausosastolta saatava kartta-aineisto liitetään lupahakemukseen alkuperäisenä kappaleena. Kartta ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi. Lisäksi tarvitaan tonttikartta sekä ote kiinteistörekisteristä.

 

  • Asiakirja rakennuspaikan hallinnasta. Rakennuslupa voidaan myöntää vain rakennuspaikan haltijan hakemuksesta. Jäljennös myönnetystä lainhuudosta ja kauppakirjasta, rasitustodistus sekä todistus erityisoikeuden kirjaamisesta tai jäljennös perunkirjasta siis tarvitaan.

 

  • Ennakkoluvat ja lausunnot. Näitä ovat mm. ympäristökeskuksen tai kaupunginhallituksen poikkeamispäätös lainvoimaisuustodistuksineen, kaupunginhallituksen suunnittelutarveratkaisu lainvoimaisuustodistuksen kera sekä poikkeusmenettelytapauksessa naapurien suostumukset, selvitys naapurien kuulemisesta ja naapureille tiedottamisesta. Lisäksi tarvitaan ennakkotiedot rakennuksen vesi- ja viemärilaitteista. Rakennuspaikalla on oltava tiedotus rakennushankkeen vireilläolosta.

 

  • Rakennushankeilmoitus. Rakennuslupahakemukseen mahdollisesti liitettäviä rakennushankeilmoituksia ovat RH1, RH2 sekä RK9-lomakkeet. RH1 on rakennushankeilmoitus, joka tehdään jokaisesta rakennuksesta erikseen. RH2 on asuinhuoneistoilmoitus, joka täytetään, mikäli hanke sisältää enemmän kuin yhden asunnon. RK9 on poistumalomake, joka täytetään poistuvasta, purettavasta rakennuksesta.

 

  • Hakemus tai ilmoitus työnjohtajista. Työnjohtajien osalta tulee rakennuslupahakemukseen laittaa hakemus tai ilmoitus vastaavan työnjohtajan, kvv (kiinteistön vesi- ja viemäri) -työnjohtajan ja iv-työnjohtajan hyväksymiseksi.

 

  • Muita selvityksiä. Muita selvityksiä, jotka liitetään rakennuslupahakemukseen, ovat rakennuksen suunnittelijoista tehty selvitys, rakennuksen kerrosalalaskelma, rakennusjätteen määrästä, lajittelusta sekä laadusta tehty selvitys ja viimeisenä selvitys rakennuksen rakennusfysikaalisesta toiminnasta höyrynsuluttomissa rakenteissa.

 

  • Energiaselvitys. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä energiaselvitys, jossa on oltava pääsuunnittelijan antama rakennuksen energiatodistus. Ennen rakennuksen varsinaista käyttöönottoa on energiaselvitykseen sisältyvä energiatodistus varmennettava.

 

Kuka laatii lupahakemusasiakirjat?

Varsinaisten lupahakemusasiakirjojen laatiminen sekä tarvittavien kaavakkeiden täyttäminen on hyvä antaa pääsuunnittelijan tehtäväksi. Tällä taataan, että suunnitelmissa mahdollisesti olevat puutteet tulevat pääsuunnittelijan tietoon. Rakennuslupakäsittelyn seuraaminen edellyttääkin pääsuunnittelijalta aktiivisuutta ja aktiivista yhteydenpitoa viranomaisiin koko lupakäsittelyn ajan. Rakennuslupahakemuksen käsittely keskeytyy, mikäli puutteita ja virheitä ilmaantuu. Käsittely jatkuu normaalisti, kun asiat on korjattu.
Mikäli rakennuslupapäätös sitä edellyttää, on vastaava työnjohtaja hyväksytettävä.

Uudisrakentamishankkeessa vastaava työnjohtaja hyväksytetään aina. Vastaavan työnjohtajan tehtäviin kuuluu rakennustyön johtaminen. Hänellä on myös vastuu tarvittavien töiden suorittamisesta viranomaisten edellyttämällä tavalla. Rakennusvalvonta antaa erillisiä ohjeita rakennusluvan myöntämisen sekä vastaavan työnjohtajan hyväksynnän yhteydessä siitä, miten vastaavan työnjohtajan tehtäviä tulee hoitaa. Omakotirakentamisessa vastaavalla työnjohtajalla tulee olla vähintään rakennusmestarin koulutus sekä kolmen vuoden kokemus työnjohtotehtävistä.

 

Aloituskokous

Aloituskokous on määrätty pidettäväksi jokaisen omakotitalohankkeen osalta. Rakennusluvassa on asiasta annettu määräys tai vastaavasti asia on määritetty rakennusjärjestyksessä. Tilaisuus on tarkoitettu rakentajan tueksi ja turvaksi eikä kokouksen tarkoituksena ole toteuttaa vain yhtä byrokratian määräystä, Kokouksen pitämistä pyydetään rakennustarkastustoimistolta. Kaikkien rakentamiseen osallistuvien osapuolten tulee olla läsnä tilaisuudessa. Vastaava työnjohtaja, pääsuunnittelija, omistaja, urakoitsija ja valvoja ovat paikalla sovittaessa rakentamisen järjestelyistä. Tässä tilaisuudessa käydään läpi koko rakentamisprosessi sekä selvitetään epäselvät asiat.

 

Lisätietoa rakentamisesta Rakentaja.fi-palvelusta >>

Kaikki artikkelit